Suomi varautuu – afrikkalainen sikarutto leviää Euroopassa

Virossa villisikakannan kasvu on lisännyt tautiin kuolleiden luonnonvaraisia sikojen määrää, ja virusta on löytynyt myös tuotantosikaloista. Taudin löytyminen Suomesta olisi merkittävä taloudellinen isku kotimaiselle sianlihantuotannolle, vaikka tautia esiintyisikin vain villisikakannassa. Virossa on kuluneen vuoden aikana ASF:n vuoksi jouduttu lopettamaan kymmeniätuhansia tuotantosikoja

Syyskuussa 2023 tautia todettiin ensimmäistä kertaa Ruotsissa. Virus tarttui villisikoihin tiettävästi jäteasemalta Fagerstassa. Tartunta johti mittaviin toimenpiteisiin ja rajoituksiin, joihin kuului muun muassa hakkuiden ja puintien keskeytys, kielto liikkua maastossa, tartuntavyöhykkeen aitaaminen sekä mittavat ponnistukset kuolleiden sikojen löytymiseksi ja sikakannan hävittämiseksi alueelta. Rajut toimenpiteet tuottivat tulosta, sillä runsas vuosi myöhemmin Ruotsi vapautui virallisesti taudista.

Ruotsilla oli onnea, sillä tauti esiintyi maan mittapuulla verrattain harvan villisikakannan alueella keskisessä Ruotsissa, noin 150 kilometriä Tukholmasta luoteeseen. Jos tauti olisi kulkeutunut esimerkiksi Skånen maakuntaan Etelä-Ruotsiin, olisi tilanne ollut huomattavasti haastavampi.

Euroopan unionissa tautia esiintyy luonnonvaraisessa villisikakannassa kaikissa sen itärajan maissa Suomea lukuun ottamatta sekä Saksassa, Italiassa, Tšekissä ja Kroatiassa. Lisäksi tautia on tavattu Balkanilla, Valko-Venäjällä, Ukrainassa ja Venäjällä.

Ihminenkin levittää virusta

Huomionarvoista taudin esiintyvyydessä on, että tartunta-alueet Euroopassa eivät ole yhtenäiset, vaan yksittäisiä tautipurkauksia voi esiintyä satojen kilometrien päässä aikaisemmasta esiintymästä.

Saksan ja Italian tapaukset ovat erillisiä esiintymisalueita, samoin kuin Ruotsin tapaus oli. Tautia on kulkeutunut uusille alueille ihmisen mukana elintarvikkeissa, eläinsiirroissa, rehukuljetuksissa sekä jopa vaatteissa ja ajoneuvoissa. Virus säilyy pitkään tartunnan saaneissa eläimissä ja niiden eritteissä, mikä lisää leviämisriskiä.

Tämä tulee ottaa huomioon myös metsästysmatkoja tehdessä. Metsästysmatkoja ei suositella tehtävän tunnetuille ASF-alueille lainkaan. Metsästysmatkailijan tulee palatessaan noudattaa varotoimenpiteitä, joihin kuuluvat muun muassa lihajalosteiden tuontikielto, vaatteiden ja varusteiden desinfiointi sekä pidättäytyminen sikalaan menemisestä, villisian metsästyksestä ja riistan ruokinnasta 48 tunnin ajan Suomeen palattuaan.

Suomessa varaudutaan

Tauti voi levitä Suomeen monella tapaa. Itärajan yli villisian mukana, Suomenlahden yli kelluvan raadon mukana tai ihmisen tuomana.

Taudin leviämiseen on Suomessa varauduttu ennaltaehkäisevästi asettamalla edellä mainittuja tuontirajoituksia, erilaisia sikaelinkeinoon liittyviä säädöksiä sekä tavoite pitää villisikakanta mahdollisimman harvana. Maa- ja metsätalousministeriön villisikatyöryhmä asetti tavoitteeksi, että villisikakanta olisi noin 1 000 yksilöä Kaakkois-Suomen ja Itä-Uudenmaan alueella. Muilla alueilla sikoja saisi esiintyä vain satunnaisesti.

Myös metsästyslainsäädännössä on otettu hyvin salliva linja. Villisikaa saa porsaallista emakkoa lukuun ottamatta metsästää vuoden ympäri ja pyynnissä on sallittu yötähtäimet, valot, aitaukset ja loukut.

Tauti havaittava ajoissa!

Taudin varhainen havaitseminen on keskeistä epidemian torjunnassa. Tämän vuoksi Ruokavirasto korotti syyskuussa saalisvillisikojen ASF-näytteistä maksettavaa palkkiota. Ruokavirasto maksaa ASF-näytteen toimittamisesta lähettäjälle 150 euroa. Naaraiden kohtunäytteestä maksetaan lisäksi 60 euroa. Ruokaviraston maksamien palkkioiden lisäksi Suomen sikayrittäjät ry maksaa metsästysseuroille toiminta-avustusta 185 euroa jokaisesta lähetetystä näytteestä.

Näytekattavuus on Suomessa ollut erinomaisella tasolla. Esimerkiksi kalenterivuonna 2024 riistakeskus vastaanotti 1 038 saalisilmoitusta kaadetuista villisioista. Näytteitä villisioista tutkittiin 984.

Metsästysseurojen ja riistanhoitoyhdistysten kannattaakin tilata näytetarvikkeita etukäteen varastoon, jotta näytteenotto ja toimitus olisi sujuvaa. Näytetarvikkeita voi tilata sähköpostilla ilmaiseksi osoitteesta [email protected]. Näytteenotto-ohjeet löytyvät Ruokaviraston sivuilta.

Metsästäjillä merkittävä rooli

Suomessa varaudutaan tautiin myös harjoittelemalla torjuntatoimia. Esimerkiksi kesäkuussa 2025 Lappeenrannassa järjestettiin valmiusharjoitus koskien raatojen etsintää ja hygieniatoimia viranomaisten ja metsästäjien voimin. Vastaavia harjoituksia on järjestetty aiempinakin vuosina.

Tartunta villisikakannassa tarkoittaisi mittavia toimia. Ruokavirasto perustaisi tartuntavyöhykkeen, jonka sisällä muun muassa metsästys ja moni muu aktiviteetti kiellettäisiin aluksi kokonaan. Sianlihan vienti keskeytettäisiin välittömästi ja tartuntavyöhykkeen sisällä olevat sikalat joutuisivat merkittävien rajoitusten piiriin.

Metsästäjät olisivat tilanteessa keskeinen toimija. Vapaaehtoisia tarvitaan raatojen etsintään, tartuntavyöhykkeen sikojen metsästämiseen ja muihin torjuntatoimiin. Metsästäjien paikallistuntemus ja tietämys villisioista, kannan koosta ja elinympäristön käytöstä ovat tärkeitä toimien suunnittelussa ja toteutuksessa. Riistanhoitoyhdistyksellä olisi keskeinen rooli toiminnan organisoinnissa ja vapaaehtoisille maksettaisiin korvaus työpanoksesta.

Rokotteesta apu?

ASF:n aiheuttama uhka on jatkuva ja ensimmäinen tapaus Suomessa voi ilmaantua milloin tahansa. Samalla kuitenkin Ruotsin, kuten myös aiemmin Belgian ja Tšekin, esimerkki osoittaa, että tauti on hävitettävissä oikeanlaisilla toimilla, jos se havaitaan riittävän varhain.

Tilanteen kanssa joudutaan elämään toistaiseksi, mutta tunnelin päässä saattaa näkyä myös valoa. Tautia vastaan on kehitetty rokotteita ja alustavia lupaavia tuloksia on saatu niin Euroopassa kuin muuallakin. Tästä on kuitenkin vielä pitkä matka ASF-uhan poistumiseen, sillä niin pitkään kuin tautia esiintyy luonnossa, muodostaa se riskin sikaelinkeinolle.